– Ostimme talon vuonna 1995 ja aloitin yritystoiminnan kolme vuotta myöhemmin. Rakennuksen historia on minulle tärkeää ja se näkyy työssänikin. Mielestäni omistajana minun on ymmärrettävä vastuuni historian sekä talon ovien avaamisesta muillekin. Koko Putikon saha-alue kuuluu kulttuurihistoriallisesti merkittävien paikkojen luetteloon.

Kaipio on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja taidekasvattaja. Yritystoiminnan alkuvaiheessa hän järjesti Villa Helenassa erilaista opetustoimintaa, kuten musiikkileikkikoulua, kuvataidekerhoja ja askartelukerhoja. Viimeiset seitsemän vuotta Kaipio on toiminut yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa nukketeatteri Sananjalassa, joka kiertää ympäri Suomea esiintyen kaikenikäisille yleisöille.

– Olin käyttänyt teatterinukkeja jo lastentarhanopettajan työssäni. Muskaria pitäessäni loin ensimmäisen nukketeatterikokonaisuuden ”Oskari oravan kevätretki”, jonka Savonlinnan kaupunki tilasi koko päivähoitoväelle. Siitä saatu palaute innosti jatkamaan ja perehtymään alaan lisää.

Vuonna 2005 Merja Luukkonen kysyi Kaipiota mukaan työparikseen nukketeatteriprojektiin, josta syntyi nukketeatteri Sananjalka. Yhdessä he ovat luoneet neljä nukkenäytelmää, joista kolmessa Kaipio on myös näytellyt. Työn myötä Kaipio halusi syventää osaamistaan ja opiskeli teatterialan ammattitutkinnon nukketeatterin osaamisalalta.

– Olin käynyt aiemmin nukkekursseja ja tehnyt nukkeja, mutta tämä koulutus laajensi repertuaariani. Nukketeatteriesityksen rakentaminen on iso projekti, sillä yleensä teemme itse niin käsikirjoituksen, lavastuksen, nuket, musiikin kuin ohjauksenkin.

Teatterinukkeja on lukuisia: langoista ohjattavat marionettinuket, erilaiset sauvanuket, tasonuket, kurkistusnuket, käsinuket, sorminuket, pöytäteatterinuket ja eri tekniikoita yhdistelevät kombinaationuket. Nukkeihin käytettävä materiaali voi olla lähes mitä tahansa; vain mielikuvitus on rajana.

– Jokainen nukketyyppi on omanlaisensa ja sillä on omat mahdollisuutensa ja rajoitteensa. Nukentekijän on ymmärrettävä se kokonaisuus, jossa nukkea käytetään. Nukesta on saatava teknisesti toimiva, visuaalisesti kaunis, laadukas sekä näytelmään ja nukettajan käteen sopiva.

Nuken rakentaminen vaatiikin hyvää suunnittelua. Lisäksi hyötyä on piirustustaidosta. Nuken tie ideasta, luonnoksen, rakennepiirustusten ja työstämisen kautta valmiiksi nukeksi ei aina ole yksioikoinen. Joskus tarvitaan uusia suunnitelmia ja korjaamista.

– Itse kuvaan ja kirjaan prosessin tarkoin, jotta muistan eri työvaiheet myöhemminkin. Tärkeää on myös yhteistyö sen tahon kanssa, jonka käyttöön nukke tulee.

Kaipio itse käyttää eniten tasonukkeja, sillä niiden liikkeet ovat luontevia ja niillä voi tehdä monenlaista teatteria. Nuken rakentamisessa Kaipiota kiehtoo uuden luominen. Työssä saa koko ajan kehitellä ja kokeilla uutta.

– Motivaatio syntyy myös siitä, että on jokin viesti, jonka haluaa välittää yleisölle. Toisaalta taide on aina leikkiäkin, on uskallettava heittäytyä sen mukaan. Nukketeatterissa yhdistyy kaikki se, mitä koen osaavani.

Kaipion mukaan nukketeatterin tila on Suomessa hyvä. On monenlaisia nukketeatteriryhmiä ja monenlaista teatteria. Kaipio sanoo, että nukketeatteri tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi ja keskittyä vain vastaanottamaan.

– Nukketeatteri vetoaa kaikkiin aisteihin ja se on hyvin kokonaisvaltaista. Siinä on sanataidetta, kuvataidetta, musiikkia ja tanssia. Osassa näytelmistä käytetään pelkästään nukkeja, osassa ihmisilläkin on rooleja. Vastoin yleistä luuloa, nukketeatteri ei ole vain lasten juttu. Työssäni olen huomannut, että kaikenikäiset nauttivat nukketeatterista.

Teksti ja kuva: Ruut Kokki