Samanlaisen kohtalon hän koki kysyessään rahoitusmahdollisuuksia tehtaan käynnistämiseksi silloisen KTM:n yritystutkijalta. Tutkija piti ideaa täysin päättömänä ja sanoi, ettei rahaa heru. Aate Laukkanen ei tästä lannistunut, vaan pisti tehtaan pystyyn Keralta saamallaan lainarahalla kotipaikkansa tyhjään navettaan Punkaharjun Piojärvellä. Kiteen Kirkasta alkoi tippua Punkaharjulla 15 vuotta sitten.

Vähän samanlainen tilanne on hänen bioetanolitehdashankkeellaan tänä päivänä. Punkaharjulle kaavailtu bioetanolitehdas tuottaisi vuodessa ohrasta valmistettua liikennepolttoainetta 82,5 miljoonaa litraa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 100 miljoonaa euroa. Viljaa kuluisi vuosittain 250 000 tonnia, jota hankittaisiin arviolta 4 500 tilan pelloilta 200 kilometrin säteellä Punkaharjusta. Tehdas toisi niin välittömästi kuin välillisesti työpaikkoja työttömyydestä kärsivälle seutukunnalle runsaasti.

Tehdashanke on kuitenkin jämähtänyt paikoilleen ja syynä on tietysti raha, mutta myös ELY-keskuksen yritysosaston kielteinen ja tyly suhtautuminen. Aate Laukkasen sataprosenttisesti omistamalla Suomen Bioetanoli Oy:llä on edelleen olemassa päätöksinä 15 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Myös kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat ovat kunnossa.

Lisärahan tarve on Laukkasen mukaan viisi miljoonaa euroa.

– ELY-keskusten tehtävänä on käsittääkseni tukea yritystoiminnan kehittämistä maakunnassa. Minulla on 30 vuoden kokemus siitä, että asia on päinvastoin, Laukkanen sanoo harmissaan.

Laukkanen lataa lisäksi, että rahoituspäätöksiä tekevät ELY-keskuksessa virkamiehet ihan oman päänsä ja mielitekojensa mukaan. Hän sanoo, että mielipiteitä esimerkiksi hänen hankkeestaan ja sen kannattavuudesta ja muista yritystoiminnan käynnistämiseen vaikuttavista asioista pitäisi kysyä alan asiantuntijoilta.

– Eihän sairaan ihmisen leikkaustarvetta kysytä metsurilta, vaan tietysti lääkäriltä, Laukkanen sanoo.

Oikea taho, joka voisi selvittää halutaanko tällaista hanketta maakuntaan ja ovatko yrityksen taustat kunnossa, on Laukkasen mukaan yrittäjäjärjestö. Hän myös toteaa, että kyllä ELY-keskuksessa nämä periaatteet tunnetaan, mutta yritysosaaminen on siellä luokatonta.

Jonnekin rakennetaan aivan varmasti

Aate Laukkanen korostaa, että bioetanolitehdashanke on täysin kiinni rahoittajan asenteesta. Tuo asenne on hänen mukaansa se, ettei Suomeen koskaan rakenneta tällaisia tehtaita.

– Se on varmaa, että kyllä rakennetaan. Jos me emme sitä tee, niin sen tekee joku muu, mutta ei varmasti Savonlinnan seudulle, hän vakuuttaa.

Hankkeella on Laukkasen mukaan ollut monenlaisia kampittajia. Muun muassa VTT, Valtion tekninen tutkimuslaitos väitti, ettei hankkeen niin sanottu hiilitase täyty. Tuon taseen pitää olla 30 prosenttia alhaisempi kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Laukkanen ei tätä uskonut, vaan teetätti Itä-Suomen yliopistolla uuden tutkimuksen. Se paljasti, että Punkaharjun tehtaan päästöt alittuvatkin 60 prosentilla vaaditusta. Myös työministeriö on tehnyt kielteisen päätöksen mukaan tulosta hankkeeseen. Ministeriön tapauksessa Laukkanen uskoo, että kun hankkeen oma pääoma täyttyy, ministeriö tulee mukaan.

Bioetanolitehdashankkeessa on myös niin sanottu eettinen puoli. Eli tehdasta ei saisi rakentaa, koska se käyttää ohraa, joka on ihmisruuan raaka-ainetta. Tämä asenne on kuitenkin jonkin verran Laukkasen mukaan lieventynyt.

– Etanolin valmistuksessa syntyvä mäski tehdään karjan rehuksi ja se syötetään lehmille ja lihanaudoille. Ja lehmäthän tuottavat maitoa ja lihanaudat pihviä ihmisten juotavaksi ja syötäväksi, Aate Laukkanen muistuttaa.