Lohman valmistui Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta restauroinnin koulutusohjelmasta vuonna 2006. Samana vuonna hän perusti oman yrityksen Antiikkiverstas J. Lohmanin. Yritys toimi ensimmäisen vuoden veljen perheen autotallissa. Nykyään toimitilat löytyvät Savonlinnasta Olavinkatu 41:n piharakennuksesta.

– Tietenkin yrittäjäksi ryhtyminen jännitti, mutta se oli lopulta luonteva ratkaisu. Perheessäni kaikki ovat yrittäjiä, joten sieltä sain hyvää tukea.

Lohman tekee pääasiassa puisten huonekalujen restaurointia aina pienistä korjauksista suuriin restaurointitöihin asti. Lisäksi hän tekee jonkin verran verhoilutöitä, mutta koska samassa rakennuksessa toimii verhoiluyritys, yhteistyö sen kanssa on luontevaa.

– Suurin osa restauroitavista huonekaluista on -20–50-luvuilta, ja ne on löydetty esimerkiksi vanhasta aitasta, eivätkä ole olleet käytössä pitkään aikaan. Yleensä asiakkaille on tärkeää nimenomaan huonekalun tunnearvo ja historia, jota halutaan myös korjatessa kunnioittaa.

Lohman sanookin, että restauroinnissa halutaan säilyttää vanha, sillä sitä ei saa takaisin. Vanhassa huonekalussa ikä ja ajan patina voi näkyä, kunhan lopputulos on siisti ja ehjä.

– Maallikon silmin voi näyttää siltä, että huonekalun pinta täytyy uusia kokonaan, mutta ammattilainen voi joskus elvyttää sen niin, ettei vanhaa tarvitse tuhota. Puisen huonekalun kohdalla restauroinnin rajan määrittelee oikeastaan asiakas. Jos huonekalun yksikin osa on hieno, sen ympärille voi rakentaa loput.

Lohman myös muistuttaa, että huonekalun restauroinnin hintaa ei voi verrata uuden huonekalun ostamiseen. Työmäärä ja työvaiheet ovat niin erilaiset uuden valmistamiseen verrattuna.

– Puinen huonekalu on periaatteessa ikuinen. Ennen on tehty todella hyvää työtä. Asiakkaat kyllä luottavat minuun ja ne, jotka vanhoja huonekaluja haluavat kunnostaa, ymmärtävätkin niiden arvon ja historiallisen merkityksen.

 

Haastavaa, mutta palkitsevaa työtä

 

Restaurointi alkaa asiakkaan toiveiden selvittämisellä. Huonekalusta otetaan aina kuvat ennen ja jälkeen restauroinnin. Työvaiheet ovat tietenkin riippuvaisia kohteesta, sen kunnosta ja suuruudesta.

– Huonekalusta voi puuttua esimerkiksi sorvauksia tai koristelistoja, se tarvitsee ehkä viilupaikkoja, siinä voi olla reikiä, liitokset voivat olla auki ja niin edelleen. Jos työ on suuri, eri työvaiheet pitää suunnitella tarkasti.

Monipuolisuus tekeekin restauroinnista sekä haastavaa että mielenkiintoista. Tietyn materiaalin ja oikeiden käsittelyaineiden löytäminen on joskus oikeaa salapoliisityötä.

– Restauroinnissa pyritään käyttämään samoja materiaaleja kuin alkuperäisessä huonekalussa. Tässä on tiedettävä paljon monelta eri alalta. Sekoittelen itse esimerkiksi lakkoja ja liimoja juuri sopivan tuotteen löytämiseksi.

Restauroinnissa vaaditaan myös pikkutarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Kun kyse on vanhasta huonekalusta, se on aikojen kuluessa saatettu maalata tai käsitellä muutoin jo monta kertaa. Tämä voi aiheuttaa niin yllätyksiä kuin ongelmiakin.

– Materiaali ei välttämättä käyttäydykään niin kuin on odottanut. Silti on vain jaksettava etsiä uusia ratkaisuja ongelman selvittämiseksi. Mieleen jäävätkin usein juuri ne työt, joissa kaikki ei ole sujunut täysin suunnitellusti.

Restauroinnin koulutuksessa käydään läpi lukuisia tekniikoita aina kultauksesta lähtien. Savonlinnan seudulla Lohman ei ole vielä päässyt kultausta tekemään, mutta muutoin virkeänä pitävät nimenomaan vaihtelevat työt ja oman käden jäljen näkeminen.

– Välillä saa tehdä karkeampia töitä, välillä voi näprätä esimerkiksi pieniä kipsikoristeita. On hienoa nähdä, kun hurjannäköisessä kunnossa oleva huonekalu kokee muutoksen. Vaikka yrittäjyys aluksi arvelutti, päivääkään en ole katunut. Kiitos asiakkaille siitä, että töitä on myös riittänyt.

Teksti ja kuva: Ruut Kokki