Tätä taustaa vasten kuulostaa vähintäänkin huolestuttavalta Metsänomistajien liiton Järvi-Suomen johtaja Timo Leskisen väite (Itä-Savo 16.1.), jossa hän arvostelee metsäyhtiöiden suosivan ulkomaista puuta kotimaisen kustannuksella. Suomeen tuodaan erityisesti koivukuitupuuta, jota olisi tarjolla omissakin metsissä. Lisäksi tästä puusta maksetaan hänen arvioidensa mukaan enemmän kuin kotimaisesta vastaavasta. Leskinen lataa metsäteollisuuden toimien tähtäävän kotimaisen koivupuun hinnan polkemiseen.

Metsäyhtiöt ymmärrettävästi kumoavat Leskisen väitteen. Muun muassa UPM Metsän yksityispuumarkkinoista vastaava ostojohtaja Tero Nieminen toteaa, että tuonti johtuu yksinkertaisesti siitä, että Suomessa ei ole tarpeeksi tarjolla kotimaista koivukuitupuuta. Hän sanoo ongelman olevan nimenomaan siinä, että koivu kasvaa maassamme pääasiassa muiden puulajien joukossa, jolloin sitä on vaikeampi hyödyntää.

Molempien tahojen väitteillä on varmasti todellisuuspohjaa. Hälyttävä laskelma kuitenkin Etelä-Savon metsänomistajien kannalta on se, että ulkomainen puun tuonti vie heiltä suoraan ja välillisesti miljoonien metsätulot. Kuitupuun kysynnän puute on johtanut myös siihen, että nuorten metsien ensiharvennushakkuita ei tehdä niin paljon kuin pitäisi ja sillä on puolestaan huonot seuraukset arvokkaan tukkipuun tuotannolle.

Kotimaisen koivukuitupuun kysyntään ei vaikuta kuitenkaan pelkästään ulkomaisen kuitupuun tuonti, joka sekin on vähentynyt. Koivukuitupuusta tehdään sellua, jota käytetään havusellun tavoin paperin ja kartonkien valmistuksessa. Suomessa on 2000-luvun lopulla suljettu paperitehtaita ja tällä hetkellä toimivillakin on edessä epävarmat ajat. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan Euroopan talouden taantuma koettelee kovalla kädellä erityisesti paperitehtaita. Käytännössä tämä vaikuttanee myös puun kysyntään.