Kahdeksan ehdokkaan joukosta olisi valittava se oma suosikki Suomen tasavallan presidentiksi. Lisäksi jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toisella vaalikierroksella äänestyspäätös on tehtävä kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen kesken. Vaalien toista kierrosta pidetään lähes varmana. Sen sijaan keskustelu käy kiivaana siitä, kuka haastaa ennakkosuosikki Sauli Niinistön. Gallupien mukaan Niinistön lisäksi toiselle kierrokselle lähtisi joko Pekka Haavisto tai Paavo Väyrynen.

Mutta miten paljon mediassa julkaistut gallupit ja muu uutisointi ohjaavat valintaamme? Kenet julkinen puhe nostaa ja kenet se laskee? Miten paljon painoarvoa annamme puolestaan omalle arviollemme siitä, miten ehdokkaat selviävät vaalitenteissä, miten he ylipäänsä esiintyvät julkisuudessa, mitkä ovat ehdokkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja mielipiteet? Äänestämmekö henkilöä, puoluetta, aatetta vai taktikoimmeko ja annamme äänemme todennäköiselle toiselle kierrokselle pääsijälle? Äänestämmekö omia mieltymyksiämme ajatellen vai Suomen etua miettien? Kuka tai mikä ohjaa äänestyskäyttäytymistämme lopulta eniten? Kysymys ei ole turha, sillä eräiden arvioiden mukaan epävarmoja äänestäjiä on runsaasti ja heidän määränsä on vain kasvanut vaalien lähestyessä. Heillä voi olla jopa ratkaiseva merkitys vaalituloksen kannalta, jos vain eivät jätä kokonaan äänestämättä.

Kuuma puheenaihe on myös erilaiset vaalikoneet. Vaalikoneita löytyy lukuisia ja niiden läpikäyminen voi joko vahvistaa omia käsityksiämme, tuoda esille jotain täysin uutta ehdokkaasta tai jopa hämmentää. Vaalikoneiden kysymysten määrä ja tyyli sekä vastaamisen vaihtoehdot vaihtelevat vaalikoneittain, ja ainakin itse sain kolmesta eri vaalikoneesta myös kolme melko erilaista ja yllättävääkin tulosta. Tämä ei ainakaan helpota lopullisen äänestyspäätöksen tekemistä. Vaalikoneet tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden tutkia ehdokkaiden kantaa eri asioihin ja vertailla niitä ehdokkaiden kesken sekä omiin vastauksiin. Tosin monet vaalikoneiden kysymyksenasetteluista vaikuttavat siltä, ettei niitä ole mietitty aivan loppuun asti ja tulkinnanvaraa on liikaakin.

Joka tapauksessa, vaikka valinta olisi vaikea, luotetaan itseemme ja ennen kaikkea käydään äänestämässä. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on edelleen nimenomaan oikeus.

Ruut Kokki